Viikon 41 Krapu - Kivettynyt Honka

Kangasalan ikimetsässä sen rinteessä seisoo uljaana kunnan tunnetuin kolmesataa vuotias kivettynyt ikihonka. 

Sen kyljessä on nähtävissä syvä halkeama ja menneen aikakauden palo ja hiilijälki.

Kun tarkemmin katsoo honkan haavaan on nähtävissä muurahaisarmeija, perhostoukkia, pienelijöitä.

Pienoismaailma esittäytyy he ovat vallanneet hongan kodikseen, valmiina puolustamaan kotiaan.

Kun kiertää honkaa ympäri huomaa kuinka kävijät ovat kirjoittaneet hongan kylkiin nimmareita vuosisatojen aikana. Niin myös hongasta on irronnu kaarnoja muistoksi ja kenties veistetty pikku veneitä.

Aika tyypillistä on halata ja pussata honkaa.

Honka näyttää olevan turistikohde, sadan metrin päässä on kioski jossa myydään purtavaa ja postikortteja nähtävyyksistä, jossa tämäkin vanha honka kuvattuna kauniisti.

.........................................................

Viikon 41 krapu on yllä oleva kuva.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sanaa käsittävä teksti.

Viikon krapu sanat tai kuva tai alkuteksti ilmestyvät Sunnuntaisin SusuPetalin blogissa.

Metsä muusa

Katsoin tänään oravaa joka kiipesi lempipuuhunsa. Etsi tarkkaan jotakin oksalta toiselle, laskeutui alas puusta maahan, etsintä jatkui. Lintuparvi seurasi oksilla, seurasivat samoihin paikkoihin. 

Näytti siltä että etsintä partiokin avusti. He jakoivat saman hetken yhdessä.

Olen metsässä, metsä ei tarvitse minua, vaikka ottaa avosylin vastaan.

Metsä elää omaa aikaansa. Metsä asukkaineen on minimaailma.

Mitähän ne minun väreistäni ajattelevat minun iloistani.

Koivut tietävät koska lehtien on aika pudottautua oksilta.

Ne tietävät oikean kuukauden, oikean hetken.

Luonnossa elämä perustuu vuoden aikoihin.

Puiden elämässä on viisautta josta minäkin voin oppia.