sunnuntai 13. syyskuuta 2026

Viikon 38 Krapu - Salaisuus ullakolla.

 









Salaisuus ullakolla.

Kapusin portaita pitkin mökin ullakolle, katto luukusta sisälle. Ullakolla avautui näkymä, henkareissa roikkuvia vaatteita,rikkinäisiä tuoleja, puulaatikoita. Ampijaisen pesiä, toivottavasti tyhjiä.

Näin arkun, merimiesarkku patinoitunut, pölyinen, avain oli rauta lukossa.

Avasin kannen, täynnä tavaraa. Päällimmäisenä viikattuna hääpuku valkoinen ja housupuku. koulukirjoja. Sota ajan kenttäpostia. Avasin kirjeen, isovanhempien kirjeenvaihtoa.

En nähnyt salalokeroa.

Siirsin arkkua lattialla pohjalaudat kiinnosti, oliko arkku tarkoituksella siinä kohtaa, koputtelin lankkuja, jossakin kaikui, tartuin lankun päähän ja vedin ylös. Paljastui pieni kolo ja siellä oli peltirasia. 

Nostin rasian ylös, kyljessä luki Pauligin juhla sekoitus. Sisältä löytyi vihkisormukset,kolikoita,raamattu.

Kirjoitettu paperi ; Löytäjä saa pitää kaikki omanaan.

----------------------------------------------------------------------------------------

100 sanan krapu otsikon kanssa. Krapua vetävät Cara ja SusuPetal.

Vuorossa viikko 38/2026. Nyt saa kirjoittaa ihan mistä vain eli oma aihe.

 Lisää krapuja SusuPetalin blogissa.


18 kommenttia:

  1. Vanhalla ullakolla koluaminen on jännää, ei tiedä mitä voi tulla eteen. Hauska tarina.

    VastaaPoista
  2. Ullakot ovat mahdollisuuksien aarreaittoja!
    Tai sitten paikkoja, joissa säilytetään kaikkea turhaa.
    Tämä ullakko tarjosi ihania muistoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menneenä aikakautena ei ollut maaseudulla kunnallista kaatopaikkaa. Tyypillisesti maakuopat ja talojen ullakot hoiti poistot. Sota aikana jalometallit piilotettiin talojen uumeniin. Kiitos Susu vapaasta aiheesta 🙂

      Poista
  3. Ihana tarina ja hyvin edeten kerroit sen. Miten upeaa, että löysit ullakolta aarteet ja luvan kanssa ne kuuluvat nyt sinulle.

    VastaaPoista
  4. Aivan huippuihana tarina. Ullakoilta voi löytyä vaikka mitä ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Romanttinen hetki ullakolla 🥰
      Kiitos enkuli🫠

      Poista
  5. Kylläpä ullakolta löytyikin monenlaista aarretta! Pääsisinpä itsekin penkomaan jotain suvun vanhaa ullakkoa. Luulen, että suurin aarre olisivat minulle olleet ne sota-ajan kirjeet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sota-ajan kirjeitä ja valokuvia on tallessa. Niistä heijastuu elämän niukkuus, on kaikesta pulaa. Kahvin korvike otetaan luonnosta. Kiitos Kanerva♡

      Poista
  6. Osuit ja upotit jotain minun sydämeeni...
    Lapsuudenkodin ullakon ikkunaa pääsin viikonloppuna (kaiholla) katsomaan - muistin kyllä monta leikkiä, mielekästä tekemistä, jännitystä ja hikisiä öitä, mutta mitä muuta kätkisikään ja voisikaan oikeasti löytää, jos pääsisi tutkimaan... ihan oikeasti siis... Kiitos - mielenkiintoa saat kyllä niin upeasti mahtumaan sataan sanaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsuuden leikit tulee minullakin sydämeen mummolan kautta kun vietin kesiä maalla. Kiitos Repolainen 🥰

      Poista
  7. Voi, muistoja ja jopa salaisuuksia täynnä olevat ullakot <3 Itse sain leikkiä lapsuuden rakkaimman ystäväni kanssa heidän ullakollaan. Muista hyvin miten pukeuduimme vanhoihin aikuisten poisheitettyihin vaatteisiin ja leikimme roolileikkejä. Nuo vaatteet olivat silloin meidän aarteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsuudessa ullakot kiinnostivat leikkisyyden merkeissä. Yksinkertaisista esineistä ja vaatteista syntyi hahmoja. Kiitos AilaKaarina♡

      Poista
  8. Tarinan päätteeksi sopiikin sitten kuunnella Rautavaaran laulamana Isoisän olkihattu.

    VastaaPoista

Tervetuloa piipahtamaan blogiini.
Olisi kiva jos jättäisit kommentin.
Kiitos.