Salaisuus ullakolla.
Kapusin portaita pitkin mökin ullakolle, katto luukusta sisälle. Ullakolla avautui näkymä, henkareissa roikkuvia vaatteita,rikkinäisiä tuoleja, puulaatikoita. Ampijaisen pesiä, toivottavasti tyhjiä.
Näin arkun, merimiesarkku patinoitunut, pölyinen, avain oli rauta lukossa.
Avasin kannen, täynnä tavaraa. Päällimmäisenä viikattuna hääpuku valkoinen ja housupuku. koulukirjoja. Sota ajan kenttäpostia. Avasin kirjeen, isovanhempien kirjeenvaihtoa.
En nähnyt salalokeroa.
Siirsin arkkua lattialla pohjalaudat kiinnosti, oliko arkku tarkoituksella siinä kohtaa, koputtelin lankkuja, jossakin kaikui, tartuin lankun päähän ja vedin ylös. Paljastui pieni kolo ja siellä oli peltirasia.
Nostin rasian ylös, kyljessä luki Pauligin juhla sekoitus. Sisältä löytyi vihkisormukset,kolikoita,raamattu.
Kirjoitettu paperi ; Löytäjä saa pitää kaikki omanaan.
----------------------------------------------------------------------------------------
100 sanan krapu otsikon kanssa. Krapua vetävät Cara ja SusuPetal.
Vuorossa viikko 38/2026. Nyt saa kirjoittaa ihan mistä vain eli oma aihe.
Lisää krapuja SusuPetalin blogissa.

Ullakolta löytyy aarteita.
VastaaPoistaMenneen ajan historiaa. Kiitos Cara!
PoistaVanhalla ullakolla koluaminen on jännää, ei tiedä mitä voi tulla eteen. Hauska tarina.
VastaaPoistaKaikki on mahdollista 🫠 Kiitos sini!
PoistaUllakot ovat mahdollisuuksien aarreaittoja!
VastaaPoistaTai sitten paikkoja, joissa säilytetään kaikkea turhaa.
Tämä ullakko tarjosi ihania muistoja.
Menneenä aikakautena ei ollut maaseudulla kunnallista kaatopaikkaa. Tyypillisesti maakuopat ja talojen ullakot hoiti poistot. Sota aikana jalometallit piilotettiin talojen uumeniin. Kiitos Susu vapaasta aiheesta 🙂
PoistaIhana tarina ja hyvin edeten kerroit sen. Miten upeaa, että löysit ullakolta aarteet ja luvan kanssa ne kuuluvat nyt sinulle.
VastaaPoistaKiitos aimarii!
PoistaAivan huippuihana tarina. Ullakoilta voi löytyä vaikka mitä ihanaa.
VastaaPoistaRomanttinen hetki ullakolla 🥰
PoistaKiitos enkuli🫠
Kylläpä ullakolta löytyikin monenlaista aarretta! Pääsisinpä itsekin penkomaan jotain suvun vanhaa ullakkoa. Luulen, että suurin aarre olisivat minulle olleet ne sota-ajan kirjeet.
VastaaPoistaSota-ajan kirjeitä ja valokuvia on tallessa. Niistä heijastuu elämän niukkuus, on kaikesta pulaa. Kahvin korvike otetaan luonnosta. Kiitos Kanerva♡
PoistaOsuit ja upotit jotain minun sydämeeni...
VastaaPoistaLapsuudenkodin ullakon ikkunaa pääsin viikonloppuna (kaiholla) katsomaan - muistin kyllä monta leikkiä, mielekästä tekemistä, jännitystä ja hikisiä öitä, mutta mitä muuta kätkisikään ja voisikaan oikeasti löytää, jos pääsisi tutkimaan... ihan oikeasti siis... Kiitos - mielenkiintoa saat kyllä niin upeasti mahtumaan sataan sanaan!!
Lapsuuden leikit tulee minullakin sydämeen mummolan kautta kun vietin kesiä maalla. Kiitos Repolainen 🥰
PoistaVoi, muistoja ja jopa salaisuuksia täynnä olevat ullakot <3 Itse sain leikkiä lapsuuden rakkaimman ystäväni kanssa heidän ullakollaan. Muista hyvin miten pukeuduimme vanhoihin aikuisten poisheitettyihin vaatteisiin ja leikimme roolileikkejä. Nuo vaatteet olivat silloin meidän aarteita.
VastaaPoistaLapsuudessa ullakot kiinnostivat leikkisyyden merkeissä. Yksinkertaisista esineistä ja vaatteista syntyi hahmoja. Kiitos AilaKaarina♡
PoistaTarinan päätteeksi sopiikin sitten kuunnella Rautavaaran laulamana Isoisän olkihattu.
VastaaPoistaSopii kuunnella pasanen 🫠
Poista